Merkintöjen lisääminen arkistojen dokumentteihin - osa 2

Adding markups to historical documents - part 2

Timo Laurmaa

6.1.2023

This article is only available in Finnish. Change site language to Finnish.

Artikkelin ensimmäisen osa kuvaili arkistodokumenttien viitemerkinnät ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tämä toinen osa perehdyttää uusien merkintöjen lisäämiseen ja olemassa olevien merkintöjen muokkaamiseen.

1. Viitemerkintöjen muokkaustila

Lähdemme täydentämään edellisen artikkelin esimerkkiä, jossa Uudenkaupungin saariston vuoden 1696 henkikirjoista oli tuotu esiin Lepäinen ja sieltä Lassilan talo. Selailtavan dokumentin yläpuolella on painike Muokkaa:

Painikketta Muokkaa klikkaamalla saamme näytön alaosaan lomakkeen, jonka toiminnoilla voimme luoda uusia merkintöjä sekä muokata vanhoja. Ensin kuitenkin katsaus lomakkeen yläosan kolmeen kuvaustietokenttään:

Ensimmäinen keltainen nuoli osoittaa kuinka linkki käsiteltävänä olevaan dokumenttiin on suoraan kopioitavissa Digihakemiston ko. sivun osoitteesta. Kaksi ensimmäistä (pitkää) lukua 1607200984 ja 5916781648 viittaavat Kansallisarkiston fileId- ja aineistoId-parametreihin. Kolmas, lyhyempi luku 350 on Digihakemiston sivunumero. Kun dokumentin sivu on kuvattu näillä kolmella luvulla, niiden avulla päästään helposti takaisin Digihakemistoon selailemaan muitakin arkistosivuja. Jos käsiteltävää arkistodokumenttia haluaa vaihtaa, kopioidaan uuden sivun osoite tähän (yleensä) Digihakemistosta ja klikataan painiketta Vaihda dokumentti.

Toinen ja kolmas keltainen nuoli osoittavat kuinka sivulle voi määritellä otsikkotietoja:

2. Uuden suorakulmion lisääminen

Painiketta Uusi suorakulmio klikkaamalla ilmestyy dokumentin vasempaan yläkulmaan sinisävyinen suorakulmio, joka on raahattavissa haluttuun paikkaan ja jonka koko raahataan oikean alakulman vihreästä neliöstä sopivaksi:

Siirrämme uuden suorakulmion ympäröimään dokumentin väliotsikkoa "Under Nystads Kyrckiegeldh":

Suorakulmion sijainti ja koko vahvistetaan painikkeella Seuraava: suorakulmion ominaisuudet. Esiin tulevat suorakulmion ominaisuuksia ohjaavat valinnat: väri, läpinäkyvyys, viivan paksuus ja kallistus. Lisäksi suorakulmion sijaintia ja kokoa voi vielä tarkentaa.

Koska tämän arkistosivun taustaväri on melko tumma, paksu keltainen viiva tuottaa näkyvän tuloksen. Suorakulmion hienosäädössä käytettävät "liukurit" toimivat tarkimmin (hiiren sijasta) näppäimistön nuolinäppäinten ohjaamina.

Suorakulmion ominaisuudet vahvistetaan lopuksi painikkeesta Tämä suorakulmio on valmis. Lisätään vielä oikealle sivulle keltainen suorakulmio, jossa kannattaa käyttää ominaisuutta kallistus: digitoidut sivut eivät välttämättä ole täysin suorassa, ja alkutekstitkin on usein kirjoitettu vähän vinoon. Silloin kallistuksesta on hyötyä. Kun tämäkin suorakulmio on Tämä suorakulmio on valmis -painikkeella viimeistelty, tämä henkikirjojen arkistosivu onkin merkintöineen valmis talletettavaksi:

3. Valmiit merkinnät linkkeinä

Kun edellä luodut suorakulmiot nyt "talletetaan" painikkeella Valmista: luo linkki, kaikki pohjadokumentin löytämiseen ja suorakulmioiden sijoitteluun tarvittava tieto on HTML-linkissä, joka näkyy nyt alimpana. Kohdasta "katsele sivua" klikkaamalla pääsee lopputulosta katselemaan tai oikean hiirinapin klikkauksella saa syntyneen linkin kopioiduksi leikepöydälle.

Syntynyt (tässä 384 merkin pituinen) linkki ei siis varsinaisesti talletu mihinkään, vaan se on tarkoitettu jaettavaksi: keskustelufoorumeiden postauksiin, sähköposteihin, Facebook- tai Twitter-linkkeihin ym. sekä oman selaimen kirjanmerkkeihin. Näin voidaan siis jakaa kommentoituja arkistodokumenttien sivuja tarvitsematta turvautua ruutukaappauksiin.

4. Dokumenttien kommentointi: tekstien päivitys ja lisääminen

Tässä artikkelissa esiteltävän järjestelmän saivat alulle 1600- ja 1700-lukujen (ruotsinkieliset) tuomiokirjat ja tarve tulkita sekä suomentaa niiden vanhaa käsialaa. Kansallisarkistossa on digitoitu tuhansittain käräjäpöytäkirjoja, joista tässä esimerkkinä Kalannin talvikäräjien juttu vuodelta 1690. Aloitamme jo osittain puhtaaksikirjoitetusta pöytäkirjasta (sivun yläosaa leikattu pois):

Jotta alkuteksti pysyisi koko ajan luettavana, painikkeen Piilota merkinnät avulla kaikki sivulle tehdyt merkinnät saa piiloon ja taas esiin:

Käräjäjutun oikeanpuoleisen sivun selväkielinen versio on nyt leikepöydällä odottamassa, joten Muokkaa -painikkeella pääsemme lisäämään uutta tekstiä. Edellä kuvatun Uusi suorakulmio -painikkeen tapaan saamme \ painikkeesta Uusi teksti ensin näytön vasempaan yläkulmaan alustavan "Teksti tähän...", joka sitten raahataan paikkaansa oikeanpuoleisen sivun ylärivillä...

Uusi teksti "UuSiTeKsTi" tulee ensin näkyviin oletusarvoillaan: sininen teksti osittain läpinäkyvänä ja ilman kallistusta:

Näiden arvojen muutostarve tulee ilmeiseksi, kun leikepöydällä odottanut pitkä teksti tuodaan sivulle:

Pienentämällä tekstikokoa ja rivinväliä, vähentämällä läpinäkyvyyttä (mikä sitten tummentaa tekstiä) sekä kallistamalla tekstiä vähän oikealle ylöspäin tulos alkaa näyttää hyvältä:

Aukeamalla on nyt yhteensä kolme tekstimerkintää, kaksi vanhaa ja yksi uusi. Näitä pääsee koska tahansa muokkaamaan painikkeella Valitse muokattavaksi. Nyt tekstit ovat klikattavissa: valitsemme vielä punaisen allekirjoituksen jonka päivämäärä muutetaan:

Tämä lyhyt teksti on nyt muokattavissa. Kirjasinlajiksi oli jo ennestään valittu "tiivis". Oletuskirjasimena käytettävä Courier soveltuu paremmin dokumenttien vanhojen tekstirivien väleihin (kirjasinlajin "kuvakkeet" esittely seuraa alempana).

Kun kaikkien lisäysten ja muutoksen jälkeen lopputulos saadaan taas painikkeella Valmista: luo linkki, syntyy jaettavaksi melko pitkä linkki, 2834 merkkiä:

Linkit eli URL:t saavat esimerkiksi selaimen kirjanmerkeissä olla ainakin 64000 merkin pituisia, joten tämän esimerkin tuottamien linkkien ei pitäisi tuottaa ongelmia. Linkkejä jaettaessa on sitten tutustuttava kunkin foorumin tms. rajoituksiin. Esimerkiksi Geni.com:n sukutietojen profiilien lisätiedoissa yli 500 merkin pituiset linkit toimivat hyvin.

5. "Mitä tässä lukee?"

Sukututkimukseen liittyvien keskustelufoorumien yleisimpiä kysymyksiä ovat ne, joissa pyydetään apua epäselvien kirkonkirjamerkintöjen tulkinnassa. Koska ruutukaappauksia arkistosivuilta ei pidetä suotavina, kysyjät joutuvat turvautumaan selityksiin tyyliin "Sophia 11. rivillä, kommentti oikealla?". Tällaisissa pulmissa olisi viitemerkinnöistä apua kahdellakin tavalla.

Tämän Oulujoen seurakunnan rippikirjan 1804-1810 Sophia Niemelää koskeva merkintä kaipaa tulkintaa. Sivun osoite (1245493102/5963041145/66) on helppo kopioida Digihakemistosta, mutta epäselvä kohta näkyy pienenä kaukana alaoikealla:

Ensimmäiseksi, kirkonkirjan sivua voi hiiren avulla zoomata reilusti suuremmaksi ja haluttuun kohtaan. Siinä voisi sitten pulmallisen kohdan ympäröidä suorakulmiolla, mutta tässä esimerkissä valitsemme toisen vaihtoehdon: uuden tekstin:

Nyt kirjasinlasiksi valitaan "kuvakkeet" ja tekstiksi "search". Niinpä sanallisen tekstin sijasta näytölle ilmestyy hakua merkitsevä kuvake. Kun sitä vielä suurentaa riittävästi, suurennuslasi ympäröi sopivasti selvitystä kaipaavan sanan. Kun kuvakkeet on valittu kirjasinlajiksi, alas ilmestyvästä Google-linkistä pääsee selaamaan satoja käytettävissä olevia kuvakkeita "Material Icons" -varastosta. Jos kuvakkeen nimi koostuu useammasta sanasta, välilyöntinä on käytettävä alleviivausta, esim. arrow_back tai arrow_right_alt.

Koska koko arkistoviite koostuu vain yhdestä kuuden kirjaimen pituisesta tekstimerkinnästä, muodostuva linkkikin on alle 200 merkkiä pitkä. Kannattaa kuitenkin lisätä sivun otsikko ja lyhyt kuvaus, joten linkistä tulee 285 merkin pituinen:

Mutta tällä kertaa linkki onkin muodostettu linkki tähän näkymään -painikkeella! Sen ansiosta, kun tämä linkki on jaettu vaikkapa Facebookin sukututkimusryhmässä, lukija saa ensimmäiseksi eteensä valmiiksi zoomatun näkymän selvitystä kaipaavasta kirkonkirjamerkinnästä - ja voi kuitenkin muuttaa zoomausta nähdäkseen ympäröivätkin kirjoitukset.

6. Esimerkkilinkkejä

Yllä kuvattuja esimerkkitapauksia (ynnä muuta) voi kokeilla näistä linkeistä: