This article is only available in Finnish. Change site language to Finnish.

Suomalaisen sukututkimuksen (ja muunkin historiantutkimuksen) hienouksiin kuuluu, että lähteinä käytetyt alkuperäisdokumentit ovat Kansallisarkiston nettisivustolta luettavissa ilman maksumuuria tai rekisteröitymistä. Niinpä tutkijoiden on helppo lisätä lähdeviitteisiinsä linkit viitattuihin kirkonkirjoihin, tuomiokirjoihin ym. alkuperäisdokumentteihin.

Viron kansallisarkiston (Rahvusarhiiv) Saaga-nettipalvelussa (vaatii rekisteröitymisen mutta on ilmainen) voi alkuperäisdokumentteihin viitata jopa niin, että linkeissä ilmoitetaan relevantti kohta sivulla. Tämä kohta sitten näkyy vihreällä reunustettuna:

Samaan tapaan voimme nyt lisätä merkintöjä Kansallisarkistonkin (tai muidenkin arkistojen) alkuperäisdokumentteihin. Mille tahansa nettisivustolle voi näin rakentaa (melko pitkiä) linkkejä sukua.net:iin, jonka ohjelma yhdistää linkissä olevat lisämerkintöjen määritykset Kansallisarkiston sivustolta tulevan digitoidun sivun päälle. Kaikissa alla olevissa esimerkeissä kuvat ovat vain viitteellisiä - kuvia klikkaamalla saa esiin koko alkuperäisdokumentin tässä esitellyillä lisämerkinnöillä höystettyinä.

1. Sivun tärkeiden alueiden korostaminen

Virolaisen esimerkin mukaan seuraavassa osoitetaan Uudenkaupungin saariston vuoden 1696 henkikirjoista Lepäinen ja sieltä erityisesti Lassilan talo, jonka isäntänä oli silloin Johan Mattsson Ingeborg-vaimoineen:

Laatikoita voi siis olla sivulla useampiakin. Oletusväri on sininen (mutta vapaasti vaihdettavissa).

Tärkeän kohdan dokumentissa voi osoittaa myös ympyrällä.

2. Selvennysten ja huomautusten kirjoittaminen

Selventäviä, kommentoivia ja muita tekstejä voi sijoitella sopiviin kohtiin asiakirjan päälle. Sukututkijoiden foorumilla kyseltiin Liperin seurakunnan varsin epäselvien rippikirjamerkintöjen tarkoitusta tämän sivun ylärivillä:

Vastaus, vieläkin epäselviä kohtia osoittavine kysymysmerkkeineen, voisi näyttää tältä:

3. Vanhojen käsialojen puhtaaksikirjoittaminen

Vanhojen tuomiokirjojen (1600-1700 -luvuilta) käräjäjutut kertovat paljon menneiden aikojen olosuhteista, mutta pöytäkirjojen sujuva lukeminen vaatii sitkeää harjoittelua. Tässä Johan Thomasson Uudenkaupungin Pirkholmasta oli hakannut tulevan anoppinsa luvalla kaskea mutta erehtynyt tässä puuhassa naapurin puolelle:

Näiden oikeusjuttujen lukijakuntaa voi mukavasti laajentaa kirjoittamalla alkuperäisen tekstin päälle selväkielisemmän version - toki tässä edelleen vanhahtavalla ruotsin kielellä.

4. Kuinka tämä kaikki toimii?

Tämän artikkelin toinen osa kertoo, kuinka arkistoviitteet muodostetaan alusta alkaen ja kuinka niitä voi jälkikäteen päivittää.

Taustalla olevasta teknisestä ratkaisusta kiinnostuneille muutama yksityiskohta:

1. Nettisivulle, esimerkiksi sukututkijan ylläpitämään esivanhemman Geni.com -profiilin lisätietokenttään, lisätään linkki tyyliin <a href="https://sukua.net/arkistoista.htm?i=671703103/5781287307 ...">. Tässä parametri i= on Digihakemiston sivuosoitteesta https://digihakemisto.net/item/671703103/5781287307/103 kopioitu osa, joka sisältää Kansallisarkiston aineistoId ja fileId -määritykset.
2. Linkin jatkoksi liitetään parametreja, jotka ohjaavat lisämerkintöjen sisältöä ja sijoittelua, esimerkiksi
3. &t=t aloittaa teksti -tyyppisen lisämerkinnän. Vastaavasti &t=r aloittaisi suorakulmion (r=rectangle) piirtämiseen tarvittavat tiedot.
4. &x=13&y=43.5 sijoittaa tekstin alkamaan vasemmasta yläkulmasta 13% oikealle ja 43.5% alas
5. &v=Torparen_Thomas_Johansson_Birckholm ilmoittaa kirjoitettavan tekstin sisällön (v=value). Välilyöntien sijasta voi - mutta ei tarvitse - käyttää alleviivauksia. Dollari $ merkitsee rivin vaihtoa.
6. tähän mennessä rakennettu linkki on siis <a href="https://sukua.net/arkistoista.htm?i=671703103/5781287307&t=t&x=13&y=43.5&v=Torparen_Thomas_Johansson_Birckholm"
7. Koska arkistosivun taustaväri on melko tumma, sininen oletusväri kannattaa muuttaa keltaiseksi ( &c=y). Rivit eivät ole täysin vaakasuoria, joten keltainen tekstikin kannattaa kääntää ( r=1.8 , r=rotate) 1.8 asteen verran ylöspäin kallelleen. Lyhyen kokeilun lopputulos näyttää nyt tältä.
8. Hienosäätöä voi lisätä muilla parametreilla: &s= (size) valitsee tekstikoon, &o= (opacity) läpinäkyvyyden ja &f= (font) valitsee kirjasinlajin.
9. Dokumentin selailuikkunan yläpuolella olevasta painikkeesta Piilota merkinnät painamalla voi tilapäisesti häivyttää tekstit ja muut merkinnät, jos esimerkiksi alkuperäisen tekstin lukeminen käy vaikeaksi. Uusi painallus palauttaa merkinnät.

Artikkelin toiseen osaan.